Auringon lämpö saa veden haihtumaan meristä, mantereilta, mannerten vesistä, kasvillisuudesta, lumesta ja jäätiköistä ilmakehään. Veden haihtumisnopeuteen vaikuttaa ilman lämpötila ja suhteellinen kosteus.
Osa mantereille sataneesta vedestä jää pintavesiksi. Osa tästä haihtuu heti, osa imeytyy maahan ja osa virtaa melko nopeasti pintavaluntana puroja ja jokia pitkin meriin. Maahan imeytyvästä vedestä osa sitoutuu maahiukkasten pintaan maaperän vedeksi. Osa vedestä suodattuu alaspäin painovoiman vaikutuksesta vajovetenä ja muodostaa pohjavettä. Pohjavesi valuu ennen pitkää hiljalleen jokiin, järviin ja meriin. Näin vedenkierto eli hydrologinen kierto lopulta sulkeutuu.
Meristä haihtuu vettä enemmän kuin niihin sataa. Mantereilla taas sataa enemmän kuin siellä haihtuu, koska meristä haihtunutta vettä kulkeutuu tuulten mukana mantereille. Vedenkierrolla on tärkeä merkitys maapallolla, koska se tuo sateita.
Meret
Meret peittävät maapallon pinnasta noin 70%. Valtameriä ovat Tyynimeri, Atlantti ja Intian valtameri. Sivumeriin kuuluu muun muassa Atlantin Jäämeri, Välimeri ja Itämeri, Tyynessä meressä Aasian rannikolla Japaninmeri ja Etelä-Kiinan meri.
Mantereita ympäröi yleensä matalanmeren vyöhyke eli mannerjalusta. Se päättyy mannerrinteeseen noin 200 metrin syvyydellä. Mannerrinteessä merenpohja viettää jyrkästi alas päätyen melko tasaiseksi syvänmeren pohjaksi.
Litosfäärilaattojen törmäyskohdissa on syvänmeren hautoja. Syvänmeren huomattavimmat kohoumat, valtamerien keskiselänteet ovat litosfäärilaattojen loittonemiskohdissa.
Sisävedet
Joet. Maapallon mantereita halkovat lukuisat joet. Alue, jolta jokeen kerääntyy sadevesiä, on joen valuma-alue. Valuma-alueita erottavat toisistaan vedenjakajat. Joen kuljettaman veden määrään vaikuttavat valuma-alueen pinta-ala, sademäärä, haihtuminen ja pinnanmuodot. Monsuuniaikana esimerkiksi Intiassa Ganges ja Kiinassa Jangtse ja Keltainenjoki aiheuttavat tuhoisia tulvia.
Maailman pisin joki, Niili (6650 km)
Järvet. Jotta järviä syntyisi, tarvitaan paljon sateita ja sopivia altaita. Paljon järviä on esimerkiksi entisillä mannerjäätikköalueilla kuten Suomessa, sillä mannerjää tyhjensi vanhat ruhjelaaksot irtaimesta maasta ja sulamisvedet kasasivat vesiesteitä. Suolaisista järvistä poistuu vettä vain haihtumalla, jolloin suolat jäävät jäljelle ja veden suolapitoisuus lisääntyy.
Maailman suurin järvi, Kaspianmeri (374 000 neliökilometriä)
Pohjavesi on syntynyt aikojen kuluessa maakerrosten läpi suodattuneesta vajovedestä. Pohjaveden yläpinta on siinä, missä maaperän huokoset ovat kokonaan täyttyneet vedellä. Sen pinta ei ole vaakasuorassa, vaan se seurailee jossain määrin maanpinnan muotoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti