Tuulet

Ilma aiheuttaa maanpinnalle paineen, joka on merenpinnan tasossa keskimäärin 1 013 millibaaria (mbar). Ilmanpaine ei ole kuitenkaan kaikkialla sama. Alueiden välille muodostuu ilmanpaine-eroja, jotka aiheuttavat tuulten synnyn. Kun Aurinko lämmittää maanpintaa, sen yläpuolela lämpenee, jolloin se alkaa nousta ylöspäin. Kun alueelta näin poistuu ilmaa, ilmanpaine laskee normaalin alapuolelle, alueilla vallitsee matalapaine. Alueella, jolle jäähtynyt, raskas ilma laskeutuu, ilmanpaine kasvaa eli sinne muodostuu korkeapaine.
    Tuuli on sitä voimakkaampi, mitä suurempi on korkea- ja matalapaineen välinen ero ja mitä lähempänä niiden alueet ovat toisistaan.



Planetaaristen tuulten vyöhykkeet

Hepoasteiden korkeasta virtaa ilmaa kohti päiväntasaajan matalaa. Näin syntyy kummallekin pallonpuoliskolle pasaatituulten vyöhyke. Maan pyörimisestä johtuvaa liikesuunnan näennäistä muutosta kutsutaan coriolisilmiöksi. Coriolisilmiön johdosta pohjoisella pallonpuoliskolla puhaltaa koillispasaati ja eteisellä kaakkoispasaati. Pohjoisella pallonpuoliskolla 30. ja 60. leveysasteen välillä puhaltavat länsi- ja lounaistuulet ja eteläisellä pallonpuoliskolla länsi- ja luoteistuulet.
     Napa-alueiden pysyvästä korkeasta pois pyrkivät kylmät napatuulet kohtaavat hepoasteiden korkeasta navoille päin puhaltavat lämpimät tuulet. Sinne syntyy kylmän ja lämpimän ilmamassan kohtauspaikka, polaaririntama, johon kehittyy itään päin liikkuvia matalapaineita eli sykloneja. Niissä kulkee edellä lämmin rintama ja taempana kylmä rintama.


Tuulivyöhykkeet

Aasian monsuunituulet

Monsuunituulet ovat vuodenaikoihin liittyviä, Itä- ja Etelä-Aasiassa puhaltavia tuulia. Niiden syntyyn vaikuttaa se, että maa- ja merialueet lämpenevät ja jäähtyvät eri nopeudella. Aasian sisäosista puhaltaa kuiva mannertuuli, talvimonsuuni Tyynellemerelle ja Etelä-Aasian yli Intian valtamerelle aina eteläiselle pallonpuoliskolle saakka. Etelä-Aasian kesämonsuuni on voimakas, sillä se on samalla myös pasaatituuli, joka siirtyy pohjoisemmaksi auringon zeniittiaseman siirtyessä Kravun kääntöpiirille. Kesämonsuuni tuo kosteutta vuoristojen tuulenpuoleisille rinteille.

Myrskyt

Jos jollekin alueelle muodostuu voimakas matalapaine, joka imee nopeasti kohoavan ilman tilalle uutta ilmaa lähellä olevalta alueelta, tuuli voimistuu myrskyksi. Trooppisia pyörremyrskyjä sanotaan Amerikassa hurrikaaneiksi ja Aasiassa taifuuneiksi. Tornado on pienialainen, voimakkaasti pyörivä, nopeasti liikkuva mutta lyhytikäinen ilmapilari maanpinnan tai meren ja pilven välillä. Suomessa tornadoja on harvoin, mutta sen sijaan kesäisin esiintyy joskus pikkutornadoja, trombeja.


Myrskyn tuhoja

Paikallistuulet

Maa- ja merituuli johtuvat maan ja veden erilaisesta lämmönsitomiskyvystä. Aurinkoisina ja heikkotuulisina päivinä maa lämpenee nopeasti ja samalla lämmittää sen yläpuolella olevaa ilmaa. Tällöin maalle syntyy paikallinen matalapaine, jossa lämmin ilma kohoaa ylöspäin. Tilalle virtaa ilmaa mereltä merituulina. Merituuli alkaa tyypillisesti aamupäivällä. Aluksi mereltä puhaltava tuuli on heikkoa, mutta se voimistuu iltapäivällä kohtalaiseksi tai navakaksi viilentäen rannikkoa.
     Laakso- ja vuorituuli ovat vuoristossa esiintyviä päivä- ja yötuulia. Päivällä aurinko lämmittää rinteitä enemmän kuin laaksoja, jolloin rinteillä ilmanpaine laskee, ja tuuli alkaa puhaltaa alhaalta laaksotuulena rinteitä ylös. Selkeinä öinä rinteet taas jäähtyvät nopeammin kuin laaksot, ja rinteille syntyy laskevia ilmavirtauksia, ja ylhäältä puhaltaa vuorituuli alas laaksoihin.
     Lämpimistä laskutuulista tunnetuin on Alpeilla esiintyvä föhntuuli. Se syntyy, kun Välimeren korkeapaineen alueelta virtaa lämmintä ilmaa Alppien yli kohti Keski-Euroopassa olevaa matalapainetta. Lämmin ilma jäähtyy noustessaan, jolloin sen sisältämä vesihöyry tiivistyy pilviksi ja sateeksi Alppien etelärinteellä.
     Kylmien laskutuulien syntypaikkoina ovat ylängöt ja vuoristot, missä lämpösäteilyä karkaa paljon avaruuteen. Kylmennyt, raskas ilma painuu ympäröivien alankojen matalapaineen alueille laskutuulina.